Sivut

torstai 19. tammikuuta 2017

Viimeinen kerhopäivä

Hoo oli tänään viimeistä päivää kerhossa, jossa on viimeiset puolitoista vuotta (eli puolet elämästään!!!) ollut kolmena päivänä viikossa. Siellä oli kuulema keskusteltu siitä, minne Hoo nyt muuttaa. Uuteen kotiin, tietenkin. Ja se on pinkki. Mutta missä se uusi koti on? No, uudessa kodissa... Sen tarkemmin ei Hoo osannut määritellä, mutta närkästys oli kuulema ollut kova, kun oli kysytty, että kuorma-autollako me muutamme. No ei tietenkään, vaan pakettiautolla.

Rakkain kerhoystävä oli piirtänyt muistoksi kuvan itsestään ja Hoosta. Se on niin liikuttava ja hieno, että pääsee varmasti seinälle uudessa kodissa. Vaikka Hoo ei kerhopäivän viimeisyyttä niin vielä tajunnutkaan, alkoi häntäkin eron hetkellä harmittaa. Ystävää puolestaan suretti niin paljon, että hän ei suostunut edes halaamaan. Toisen kaverin kanssa Hoo ei ensin tahtonut halata, mutta kun lopulta tahtoi, oli halaus niin ponteva, että molemmat kellahtivat nurin. Hoo kopsautti päänsä lumeen ja siitä alkoi parku. Kaikenkaikkiaan ero oli siis parkuisa ja sekava, mutta niinhän ne yleensä tuppaavat olemaan.

Kerhon tätejä lahjoin villasukilla, he ovat ne ansainneet jaksettuaan ravata marakattimme perässä. Berliiniläiseen päivähoitoon en ole vielä perehtynyt, mutta joku temmellyskenttä Hoolle olisi hyvä löytää. Yhtä kivojen vetäjien löytäminen voi tosin olla kiven takana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti