Aamupäivän aurinko lämmitti selkää, teki takista turhan.
Kävelin Neuköllnin kaduilla ja lauloin lapsen kanssa Tuiki tuiki tähtönen.
Hykertelin kreuzbergiläisessä taidetarvikeliikkeessä ja päätin muuttaa sinne asumaan.
Ajoimme takaisin hotellille tuttua reittiä, sitä joka kulkee yhden talon ali, krematorion ohi ja Treptown paloaseman vierestä. Sitä, jolla ei karttaa enää tarvita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti