Sivut

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Kahden viikon rintaäänellä

HYVIÄ PUOLIA

- Berliinin on I-SO. Mutta ei se tunnu siltä. Eikä pieneltä. Aika ihmisen kokoiselta.

- Joukkoliikenne. Sitä on, se toimii, eikä se maksa törkeitä määriä.

- Täällä ei tarvitse pelätä, että ostaa vahingossa rasvattoman tuotteen tai saa kahviinsa vetistä maitolirua. En nimittäin ole nähnyt vielä yhtään rasvatonta/vähärasvaista tuotetta kaupoissa. No en kyllä ole etsinytkään, mutta Suomessa jokainen kiinnostava uutuus jäi yleensä kauppaan sen takia, että se paljastui lopulta rasvattomaksi.

- Tämmöiselle pakkasenvihaajalle ilmasto tuntuu otolliselta. On ihan kiva, että ulkoilu onnistuu farkkujen alle tungetuilla thermolegginseillä, eikä Michelin-ukkoa muistuttavalla kuorrutuksella. Plussaa tulee myös siitä, että kaduilla ei ole liukasta. Ei ollut silloinkaan, kun reilu viikko sitten lunta muutamana päivänä oli.

- Kauflandin (paikallinen Prisma) juustotiski, josta saa Kaltbach Gruyere -juustoa (joka on todellinen syy siihen, miksi Oulusta piti päästä pois. Stockan juustotiskin ihmisen mukaan Stockalla on ko. juuston yksinmyyntioikeus Suomessa ja Oulustahan Stockman lopetti liikkeensä. Sattumalta muuten juuri silloin kun muutimme sieltä pois. "Sattumalta.") Myös Kauflandin leipomopisteen kirsikkataskut ovat iso plussa tälle maalle.

- Lapsiystävällisyys. Jostain luin ennen tänne tuloa, että saksalaiset eivät ole mitään lapsiystävällistä kansaa, mutta itse en ainakaan ole sitä huomannut. Hoota on tultu taputtelemaan poskelle ravintolassa ja useamman kerran joku ihminen on ruvennut hänestä jotain juttelemaan. Harvemmin olen mitään ymmärtänyt, mutta oletan että he ovat halunneet kehua lapseni älyä, kauneutta ja taitavuutta. Ainakaan äänensävy ei ole ollut mitenkään negatiivinen. Myös ravintoloissa Hoo on huomioitu ihan eri lailla kuin Suomessa. Hän on asiakas, hänen mielipidettään kysytään (ja hän vastaa, en tiedä miten ja mihin, mutta aina ne ymmärtävät häntä) ja (ikävä kyllä) hän saa lähtiessä tikkarin.
HUONOJA PUOLIA

- Koirankakka. Sitä on, joka puolella. Joka. Puolella. Itse itseään ulkoiluttavia koiria näkee myös paljon.

- Tupakansavu. Tämähän ei varsinaisesti ole mikään astmaatikon unelmakaupunki(-maa?), sillä tupakkaa pössytellään siellä sun täällä, oli se kiellettyä tai ei.

- Rasvan lisäksi täällä riittää myös suolaa ja sokeria ja se sokeri etenkin ärsyttää. Yritä siinä ostaa lapselle vähäsokerisia jogurtteja tai muroja, kun kaikissa tuotteissa on sitä vähintään 16 % per sata grammaa. Onnistuin taannoin ostamaan muroja, joissa oli jonkinsorttinen tomusokerikuorrutus päällä. Ja ne muuten olivat pakkaustietojen mukaan niitä vähäsokerisia muroja!

- Kahvi on ollut toistaiseksi aika keskinkertaista taikka pahaa. Onneksi Enzon uumenissa odottaa muutama paketti kunnollista sumppia.

- Berliiniläiset berliininmunkit eivät oikeasti ole yhtään niin hyviä kuin suomalaiset berliininmunkit.

PUOLIA JOS TOISIAKIN

- Menet kaupassa juomaosastolle hakemaan vettä tai mehua ja löydät itsesi oluthyllyn edestä ihmettelemästä, mikset osta jotain sieltä koska se nyt vaan on niin halpaa.

- Se hetki, kun kahvilan asiallisen töykeä tarjoilija tuo laskun ohessa, ihan pyytämättä, lämpimällä vedellä kostutetun talouspaperin, jotta voit putsata sinisen jäätelön lapsen naamasta.

- Poliiseja täällä näkyy aika tavalla enemmän kuin Suomessa. Ei se varmaan huono puoli ole.

- Miljöö täällä on hyvin vaihteleva. Vierekkäin on uusia hulppeita omakotitaloja, toissavuosituhannen kerrostaloja, apean näköisiä röttelökeskittymiä ja neuvostohenkisiä betonikuutiotaloja. Kyllä tässä on suomalaisiin kloonikyläyhdyskuntiin (eli käytännössä kaikki uudet omakotiasuinalueet) tottuneelle ihmeteltävää. Tai pikemminkin ihasteltavaa, sillä en koskaan ole ymmärtänyt suomalaista tapaa maalata puolen hehtaarin alueelta talot just prikulleen samalla beessin sävyllä ja kitistä lehden tekstaripalstalla, jos naapurin kattokulma on kolme astetta pielessä.


Näissä tunnelmissa suuntaamme kolmanteen viikkoomme Berliinissä. Asuntotilanteestamme on toivottavasti ihan pian jotain positiivista kerrottavaa...

6 kommenttia:

  1. Muistan itekin tuon koiranshitti -jalkakäytävällä kulttuurishokin Belgiasta. Mutta kaiken kaikkiaan kuulostaa että shokit ei oo vielä ollu mitenkään järisyttäviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, suurimmat shokit toistaiseksi lienee just tuo koirankakka ja sokerin määrä jogurteissa. Yöks.

      Poista
  2. - Mulle riittää täällä Tampereella ulkoiluun farkkujen alle sullotut thermolegginsit, joten siellä mä varmaan voisin ulkoilla lähes nakkena!

    - Kirsikka on selvästi aliarvostettu tuote Suomessa. En tajua, kun mitään kirsikkajuttuja ei täällä ikinä myydä, ainakaan kovin pitkään.

    - Mulla oli parin viikon koiranulkoilutushomma eteläisessä Suomessa ja mä hämmästyin siitä, miten paljon sitä koirankakkaa olikaan ympäriinsä! Luulin, että Suomessa suurin osa kerää kakkelinsa. (Tai paljonko sitä sitten olisi, jos EI keräisi...)

    - Yhdelle Saksassa asuvalle kaverille oli Suomessa todella hämmentävää (eli ärsyttävää kun ei voinut itsekään tupakoida) savuttomuus kaikkialla. Itsehän arvostan.

    - En pysty ostamaan Lidlistä jugurttia ollenkaan, koska se on niin makeata. Se on enempi jälkkäriä kuin aamu- tai välipalaa. Kuulemma myös Lidlin kahvi on ihan karmeaa, en ole itse kokeillut.

    Ei mulla muuta. Hyvää jatkoa berliinimunkkivuodelle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. - Tervetuloa tänne nakkeilemaan! Mullekin riitti tänään pelkät farkut, jee jee. Kunhan karaistun, pärjään varmasti nakunakin. :)

      - No todellakin on! Onhan monet noista kirsikkajutuista aika esanssisia, mutta mm. just nuo kirsikkataskut tms ja kirsikka-omenamehu on olleet herkkua.

      - Mä taas olen ehtinyt parina päivänä ilahtua siitä, että täältä on löytynyt pari kakkapussitelinettä! Joku siis kerää niitä kakkoja täälläkin.

      - Mun passiivisaggressiivisuuteni tupakoitsijoita kohtaan on ihan suhteessa astman tilaan. Jos tila on huono, tekisi mieli lähettää kaikki pössyttelijät jonnekin ulkoavaruuden planeetalle savustamaan toisiaan, eikä viattomia kanssaihmisiä.

      - Sama jogurttilinja jatkuu muissakin saksalaiskaupoissa. Ikävä kyllä. Kahvin suhteen yllätyin, kun löysin hyvää lisää-vain-vesi -kahvia. Siitä iso peukku.

      Hyvää jatkoa nääs sullekin! ;)

      Poista
  3. Olutta. Am nam! Enää muuten 3kk ja kuusi päivää kun saavumme ihailemaan oluthyl.. zoota ja muuta. Ps. Jos etsit kämppää niin täällä ois #melkeingranissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löytyisköhän zoosta oluthyllyä? Nyt pistit pahan... :)

      Poista