lauantai 17. joulukuuta 2016

Kaukokaipuu ja mihin se johtaa

Häämatkalla Berliinissä toukokuussa 2012.
Lapsesta lähtien olen halunnut maailmalle. Paikalla ei oikeastaan ole ollut väliä, kunhan jonnekin vain. Kauemmas, pidemmälle, jonkin uuden äärelle. Edes vähän pidemmälle kuin ruotsinlaivalle. Pääsihän äitikin maailmanympärimatkalle jo vuonna 1960, 22-vuotiaana.

Kun opiskelin ensimmäistä amk-tutkintoani, toiset lähtivät vaihtoon mutta minä olin nuori ja hölmö ja luulin olevani rakastunut, enkä vaatinut samaa mahdollisuutta itselleni. Tai ehkä luulin haluavani jotain ihan muuta. Kymmenen vuotta sitten, 27-vuotiaana minulla oli melkein se kaikki; kiva työ, kihlaus, vastaostettu omakotitalo. Ja puoliso, jonka mielestä se talo sitoi meidät ikuisesti paikoilleen. Muistan kesäisen keskustelun ja sen, kuinka puolison vakaumus siitä, että tästä emme voi enää hievahtaa, tuntui puristavana tunteena sisuksissani.

Sitten maailma kääntyi ympäri. Kaikki vaihtui uuteen, työ, puoliso, kotikaupunki. Opiskelin toisen amk-tutkinnon ja hommasin maisterin paperit. Vaihto-oppilasvuosi ei jotenkin vain mahtunut niihin tutkintoihin. Tuli lapsi ja oma toiminimi. Kaikkea sellaista, minkä luulisi sitovan juuret tiukasti maahan.

Viime keväänä joku lausui ajatuksen ensimmäistä kertaa ääneen.
Mies ei vastustanut.
Minä en vastustanut.
Lapsi kyllä sopeutuu.

Siksi me lähdemme. Kouluikään on vielä aikaa. Ja tuleeko näitä mahdollisuuksia enää toiste? Mikä rikkaus se onkaan, jos kolmevuotiaana oppii vieraan kielen!

Eihän se ole sellaista, miksi maailmanmatkailun kymmenvuotiaana kuvittelin. Ei laivan kannella seisomista ja merituulta kasvoilla. Vapaudentunnetta ja riemua tuntemattomasta. Nukkumista savannilla tähtitaivaan alla. Mutta jos siihen saa mukaan edes hippusen niistä, ei tuleva vuosi mene hukkaan.

Vuosi, jonka olemme Berliinissä.

16 kommenttia:

  1. Seuraamassa iiiiiik jännittävää ja ihanaa!

    VastaaPoista
  2. Siiis apua miten upeeta! Bertsa on ihana, loistava valinta paikaksi. Ite olin sen 5 kk vaihdossa Antwerpenissä (lupaa että käytte siel kesällä, Berliinistä on lyhyt matka) ja jotenki sain siitä elämästä siellä ihan hirveen paljon henkistä valuuttaa itelleni. Ihan paras juttu! Innolla seurailen teidän meininkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta! Berliinistä tuntuu olevan lyhyt matka kaikkialle, katsotaan minne sitä ehtii ja jaksaa. :)

      Poista
  3. Tää tekee minut niin iloiseksi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, niin mutkin. :)
      Ainakin silloin, kun ei hirvitä....

      Poista
  4. Mahtavaa vuotta teidän perheelle ja onnea uusista tuulista!!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jännityksellä odotamme mitä tästä tulee. :)

      Poista
  5. Mahtavaa! Onnea uusiin tuuliin ja haasteisiin! Jään hitusen kateellisena seuraamaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Samoissa tunnelmissa olen itsekin monesti toisten seikkailuja seurannut. :)

      Poista
  6. Aika vaaralliselta paikalta vaikuttaa, mutta onneksi se oli #yksittäistapaus :X Lähempänä Berliini on Zadia kuin Lappi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailma on vaarallinen paikka, kotiinkin on moni kuollut. :)

      Poista