Alkuja ja loppuja

Tämä vuosi on toistaiseksi mennyt kotona pesiessä.
Parina viime päivänä olen vihdoinkin päässyt sängystä ylös ilman suurempia kipuja, mutta eilinen retki lähikauppaan (joka oli vuoden neljäs ulkoilu minulle) otti vielä vähän koville vaikka käveleminen jo helpompaa onkin. Niin kiva kuin sektio muuten olikin synnytystapana, on siitä toipuminen aika tylsää ja kivuliasta.

Elo vauvan kanssa on muutoin lähtenyt sujumaan ihan kivasti, mutta paino ei Pikkusiskolla ole noussut ihan toivottuun tahtiin. Lisämaitoa on pitänyt antaa kohta viikon verran, toivottavasti se alkaa näkyä myös puntarissa. Tänään totesin ystävälle, että minä nyt vaan en taida olla täysimetysäiti. Sen myöntäminen tuntui itseasiassa huojentavalle.

Eilen sain vihdoin aikaiseksi lähettää Hoon päiväkodin johtajalle sähköpostia siitä, että meidän aikamme täällä lähenee loppuaan. Tänään tulikin Hoon mukana päiväkodista lappu, jonka täyttämällä saamme irtisanottua päiväkotipaikan. Asunnon vuokrasopimus on irtisanottu jo viime vuoden puolella, mutta monta muuta juttua on vielä tekemättä. Ja aika moni juttu jää lopullisesti tekemättä, kyllähän vuosi niin turkasen lyhyt aika tällaisessa kaupungissa on.